Eipä siinä sitten kauaa mennyt, kun puolentoista vuoden kypsään ikään ehtinyt blogi päätti lentää pesästä.

Sekä vanhat että tulevat merkinnät löytyvät vastaisuudessa osoitteesta muffariina.blogspot.com

Pohdiskelen tässä josko siirtäisi tämän blogin Vuodatuksesta Bloggeriin. Vuodatus ei tykkää enää olla laikaan yhteensopiva käyttämäni Safari-selaimen kanssa, ja sisäinen graafikkoni vähän itkee verta tämän ulkoasun kanssa, jota en yhtään jaksais lähteä täällä muokkaamaan, kun systeemit siihen ei ole Vuodatuksessa sieltä helpoimmasta päästä. Laitan tänne kyllä sitten jonkun infon uudesta osoitteesta, jos se nyt on vaihtumassa. Täytyy ensin miettiä onko vanhojen merkintöjen kopiointi uuteen paikkaan ihan sen vaivan arvoista.

Jos jollakulla nyt on Bloggerista jotain sellaista hampaan kolossa, mitä haluaa jakaa, nyt on sen aika. (Hyvät puolet aikalailla onkin tiedossa, kun olen toista blogia siellä pitänyt jonkun aikaa.) Samoin Vuodatuksen puolustuspuheet ovat tervetulleita.

EDIT: Muuttuu koko ajan helpommaksi tämä päätös poistua Vuodatuksesta. Ensin tuli päivän aikana viitisenkymmentä roskapostia kommentteihin, ja kun lisäsin kommentointiin sanavahvistuksen, odotti seuraavana päivänä 220 uutta kommenttia. Eihän noita jaksa erkkikään selata läpi, mutta eiköhän ne spammia ole nekin. Millähän ne saisi nyt kummittelemasta tosta hallintasivulta, että näkisi sitten kun on uusia oikeita kommentteja tullut?

Pidettiin kahden tytön eeppiset grillikekkerit, joiden ohjelmaan kuului tuhota kassillinen ruokaa. Vanhempien (joiden grilliä oltiin lainaamassa) ylenkatseista huolimatta lähes koko ruokamäärä saatiin syötyä. Jos arvon lukija mielii kuitenkin grillauspäivänsä aikana tehdä jotain muutakin kuin pötköttää loppuillan väsyneenä sohvan nurkassa ja läpsytellä mahaansa (johon tämän tarinan sankarittaret olivat hyvin lähellä vaipua mutta onnistuivat nipinnapin uhmaamaan kohtaloaan ja juhlimaan sittenkin aamuyöhön asti), suosittelen kutsumaan useammankin kuin yhden ystävän kylään.
Valitettavasti lihaosastosta ei ole kuvaa, mutta kerrottakoot, että se oli joku 700 grammainen härkäpötkö, joka silputtiin pihveiksi ja paistettiin grillikastikkeen saattelemana syöjän toiveen mukaisesti joko erittäin raa'aksi tai karsinogeeneillä kuorrutetuksi. Perunat oli ihan tavallisia ulkomaan uusia perunoita, jotka kiehuivat höyryssä itse grillaustapahtuman ohella. Niiden lisäksi oli kokoelma grillikasviksia, jotka tehdään näin:

2 kypsää maissia
1 kesäkurpitsa
2 punaista paprikaa
2 keskikokoista sipulia
rasiallinen kirsikkatomaatteja
2 pakettia pekonia
500 g herkkusieniä
1 pkt koskenlaskija-tuorejuustoa

kaveriksi grillikastiketta ja varrastikkuja



Maissintähkät, kesäkurpitsa ja paprikat silputaan suhtkoht saman kokoisiksi palasiksi, ja keihästellään vartaisiin. Jos käytät puuvartaita, muistathan liottaa niitä vedessä puolisen tuntia ennen grillausta, etteivät syty tuleen. Suosittelen kyllä muutenkin metallisia, koska maissin keihästäminen ei millä tahansa hammastikulla onnistu.
Sipulit halkaistaan, poistetaan kannat ja irroitetaan kerrokset yksittäisiksi "sipuliveneiksi". Veneisiin asetellaan purjehtimaan kirsikkatomaatteja, jonka jälkeen veneet keihästetään omiin vartaisiinsa. (Sipuliveneiden funktiona on estää kirsikkatomaatteja muussaantumasta grilliin, ja samalla muodostaa uskomattomia makuelämyksiä yhdessä tomaatin kanssa.)
Sienistä kaiverrellaan kannat ulos, ja silputaan ne muhuksi. Muhu sekoitetaan sopivaksi katsottuun määrään tuorejuustoa, ja seos lykätään takaisin sisään sieneen. Lopuksi päälle kiepautetaan pekoni, joka kannattaa laittaa yllä olevan kuvan mukaisesti täytteiden yli, eikä vertikaalisesti kuten allekirjoittanut alkuun teki. Näin sieniä voidaan käännellä grillissä ilman että herkkutöhnä tippuu hiilloksille.



Vartaat sekä sienet lykätään grillin uumeniin, ja halutessa sipaistaan vähän grillikastiketta pintaan. Annetaan muhia sen aikaa kun hyvältä tuntuu, ja syödään.

Reseptistä kiittäkäämme Pirkka-lehteä, joka herkullisilla ruokakuvillaan saa jopa minut syömään sosekeittoja (kunhan niissä on pekonia). Tää oli hyvää, tein vielä uudestaankin mikä on jo melkoinen saavutus.
(Laitan tän nyt kasvisruoka-kategoriaan, kun jollekkin saattas maistua pekonittakin.)



Pirkka lupailee tällä reseptillä neljä annosta. No, niitten olisi sitten parempi olla vasta alkuruoka.

7 dl vettä
2 rkl kasvisfondia (tai 1 kasvisliemikuutio)
500 g perunasipulisekoitusta (pakaste)
3 valkosipulinkynttä
100 g ruohosipulituorejuustoa
mustapippuria
ruohosipulia
1/2 pkt pekonia

Kiehauta vesi kattilassa ja lisää sekaan kasvisfondi (tai liemikuutio) sekä perunasipulisekoitus. Hienonna valkosipulinkynnet ja lisää joukkoon. Anna kiehua noin 10 minuuttia. Soseuta sauvasekoittimella, ja siirrä kattila takaisin levylle. Lisää tuorejuusto. Mausta mustapippurilla ja ruohosipulisilpulla. Paista pannulla kaveriksi pekonia, ja heittele pekonit vaikkapa kuutioina keiton sekaan.

Riemastuttavan laihdutusvastainen porkkanakakku on pakko olla kuorrutettu suuurella määrällä tuorejuustotöhnää. Kuvaukseen passaavan reseptin tarjosi Lettupannu, jossa oli vaalittu tuplakuorrutteen nimeen. Suosittelen samaa kaikille, koska makuelämykset ovat aina bikinikuntoon päätymättömyyden väärti.

Kakku:
4,5 dl hienoksi raastettua porkkanaa (eli ehkä noin 5 kpl)
3,5 dl fariinisokeria
2 dl rypsiöljyä
1,5 dl maitoa (tai vettä)
5,5 dl vehnäjauhoja
0,5 dl perunajauhoja (tai maissitärkkelysjauhoja)
1,5 tl leivinjauhetta
1,5 tl ruokasoodaa
0,5 tl suolaa
2 tl kanelia (tai 1 tl neilikkaa, 1 tl kanelia)

Kuorrutus (jonka määrän saa puolittaa jos nyt on ihan pakko, mutta eihän sellanen nyt ole mistään kotoisin):
200 g maustamatonta tuorejuustoa
100 g margariinia
2 dl tomusokeria
2 tl vaniljasokeria
(2 tl sitruunamehua)
(tummaa suklaata ja rypsiöljyä)

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Voitele ja jauhota kakkuvuoka. Raasta porkkanat hienoksi, ja mittaa että raastetta on melko tiiviisti puristettuna 4,5 dl. Sekoita fariinisokeri, öljy ja maito kulhossa. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet. Lisää neste jauhojen joukkoon. Lisää porkkanaraaste ja sekoita tasaiseksi. Kaada taikina vuokaan ja paista ainakin 45 minuuttia. Anna kakun jäähtyä kokonaan. Tämä on se vaikein osuus, mutta tee sillä välin vaikka kuorrute sekoittamalla kuorrutteen aineet hyvin keskenään (suklaata lukuunottamatta) ja katso salkkarit. Kuorruta kakku. Mikäli mielit koristeita, sulata suklaa varovasti pienen öljytilkan kanssa. Kaada suklaa pursotuspussiin (minigrippussi passaa hyvin) ja piirtele kakkuun rinkuloita. Vetele sitten hammastikulla viiruja kakun keskeltä ulkoreunoille tai toisinpäin.

Eli sticky chicky. Reseptin tapainen tuli vastaan eräässä ulkomaalaisessa blogissa, ja muokkailin siitä sitten vähän.



Paketillinen kanan kinttuja tahi rintoja pakastettuna
3 porkkanaa
1 dl hunajaa
1/2 dl soijaa
1 rkl ketsuppia
1 valkosipulinkynsi hienonnettuna
1 ruokalusikallinen oliiviöljyä
1 tl sitruunamehua
(chilikastiketta)
mustapippuria

Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Sekoita kipossa kaikki aineet kanaa ja porkkanoita lukuunottamatta. Asettele kanat ja porkkanat vuokaan ja kaada kastike päälle. Kypsennä uunissa noin tunti, rintapalat varmaan kypsyvät nopeamminkin. Älä unohda ruokaa uuniin, kuten allekirjoittanut. Valele kanasia kastikkeella vielä ennen tarjoilua.

Tämän ruuan näppäryys perustuu siihen, että edellisenä iltana voi syödä tortilloja jauhelihalla, juustodipillä ja sipulilla täytettynä, ja seuraavana päivänä tehdä tähteistä kastikkeen.



400 g jauhelihaa
3/4 prk juustodippiä (sieltä texmex-osastolta)
1 tomaatti
2 rkl tomaattipyrettä
3 rkl tuorejuustoa
1 sipuli
mausteita

Paista jauheliha (tai heitä pannulle edellisen tortillaillan jauhis-tähteet), ja kuullota sipuli (joka on näppärästi valmiiksi pilkottu kun sitäkin on eilen heitetty tortillaan). Kippaa sekaan juustodipin jämät. Lisää tomaattipyree tai -murska, ja jollei sitä ole riittävästi kuten allekirjoittaneella, lisätään yksi kuutioitu tomaatti. Kirsikaksi kakkuun köntti tuorejuustoa pehmentämään makua, ja mausteita maun mukaan. Jos oikeesti pyrkii texmex-elämyksiin niin maustaminen toteutetaan tietysti sen mukaisesti. Vedä päähäsi sombrero ja syö.

Jokohan nyt alkas enimmät velvollisuudet hellittää ja ehtis kokkaillakkin.

Mureketta ja kastiketta.



Valokuvia on joskus nähty parempiakin, mutta maku on vallan mainio. Ja pötkökin pysyy kasassa jos malttaa odottaa hetken sen jälkeen kun mureke on poistunut uunista. Itsehän en yleensä tunnetusti jaksa. Kylmät kermaviilikastikkeet toimii aina ja koska tahansa mille vaan.

1 pss sipulikeittoaineksia
1 dl korppujauhoa
2 dl ruokakermaa
700 g jauhelihaa
2 rkl tomaattisosetta
2 munaa
1/4 pss pakastevihanneksia
1 rkl korppujauhoa
Lämmitä uuni 175 asteeseen. Sekoita kulhossa korppujauho, ruokakerma ja sipulikeittoainekset. Anna turvota 10 minuuttia. Sekoita loput aineet pakastevihanneksia lukuunottamatta. Tee puolesta taikinasta leivinpaperilla vuoratulle uunipellille soikio. Lisää päälle pakastevihannekset. Peitä vihannekset lopulla taikinalla ja muotoile nätiksi murekkeeksi. Ripottele päälle korppujauhot. Laita uuniin 45-60 minuutiksi.

Kastike:
1 prk kermaviiliä
2 rkl timjamia, tuoreena
1 rkl sitruunamehua
2 tl sokeria
1/2 tl suolaa
mustapippuria
Sekoita kaikki aineet keskenään ja tarjoa lihamurekkeen kanssa.

Nyt ei kerkii leipomaan muffinssin muffinssia kun opinnäytteet ja pitkästä aikaa koulu muutenkin painaa päälle. Jottei ihan täysin tämä blogi silti kuolisi, tarjoilen suklaakakkua arkistojen kätköistä.




Taikina:
75 g kaakaojauhetta
3/4 tl ruokasoodaa
4 munaa
350 g sokeria (1 dl=88g)
1,8 dl auringonkukka- tahi muuta öljyä
200 g vehnäjauhoja(1 dl=65g)
0,5 tl leivinjauhetta

Kuorrutus:
150 g tummaa suklaata paloina
3 rkl maitoa
nonparelleja ja karssuja

Sekoita kaakaojauhe ja sooda. Vispilöi seos siivilän läpi 2 dl kiehuvaa vettä, jätä 20 minuutiksi jäähtymään. Kuumenna uuni 175 asteeseen. Voitele 23 X 30 X 4 cm vuoka tai rajaa leivinpaprulla uunipeltiä.
Vatkaa munat, sokeri ja öljy. Sekoita toisessa kipossa jauhot ja leivinjauhe. Lisää jauhot munaseokseen. Sekoita lopuksi soosiin vielä kaakaojauholiemi ja kaada koko roska vuokaan. Paista uunin keskitasossa 30-40 min. Varmista että reunat irtoaa vuoasta ja jätä kaveri jäähtymään.

Sulata suklaa maidon kanssa vesihauteessa ja kippaa kakun päälle. Koristele, anna jähmettyä sen aikaa ku maltat ja syö.

Yritin aiemmin korjata tästä merkinnästä vekkulia ajatusvirhettä, mutta vuodatus hukkas koko tekstin, ja samassa meni kommentitkin, ja lakkasi sitten koko vuodatus toimimasta Safari-selaimella. Ehdin kuitenkin lukea kommentit, ja voin tosiaan vilpittömästi suositella tämän kakun kokeilua niille, joita resepti rupesi kutkuttamaan.



75 g voita
15 digestivekeksiä
1 dl Amarettolikööriä
400 g mascarponea
2 dl kuohukermaa
160 g tomusokeria
1 tl vaniljasokeria
4 liivatelehteä
Sulata voi ja murskaa keksit. Sekoita keskenään ja painele keskikokoisen voidellun irtopohjavuoan pohjalle. Laita vuoka jääkaappiin.

Laita liivatteet likoamaan kylmään veteen. Vatkaa kerma pehmeäksi vaahdoksi ja sekoita joukkoon mascarpone, tomusokeri ja vaniljasokeri. Kuumenna Amaretto ja liuota siihen liivatteet. Kaada täytteen joukkoon ja sekoita massa tasaiseksi. Kumoa täyte pohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa muutaman tunnin tai yön yli.
Koristeeksi laitoin keksimurskaa ja kuivattuja karpaloita, kun en muutakaan keksinyt.

Inspiraatio kakkuun tuli siis Pastanjauhantaa selaillessa, muokkailin vähän omaan makuuni ja tuli rehellisesti ihan älyttömän hyvää. Ja yllättävän kevyenkin oloista, pysty syömään aika isojakin siivuja.